Tämän vuoden jatko-opintoiltapäivänä meillä ksykkiläisillä oli mahdollisuus oppia eri jatko-opintoaloista KSYK:n entisiltä opiskelijoilta eli alumneilta. Jatko-opintoiltapäivän aikana noin 30 alumnia, jotka opiskelevat monissa eri oppilaitoksissa Suomessa ja ulkomailla, piti esityksiä aloistaan.
Minulla oli mahdollisuus haastatella neljää alumnia iltapäivän aikana, mutta haluan kiittää kaikkia alumneja, jotka osallistuivat tapahtumaan, avasivat silmämme monille uusille mahdollisuuksille ja näyttivät meille, että ksykkiläisiä voi löytää melkein kaikilta aloilta ja kirjaimellisesti ympäri maailmaa!

Rebecca Susiluoto, University of Amsterdam
Rebecca currently studies “International Business” at the University of Amsterdam. She recently completed her bachelor’s degree at the same place. After graduating KSYK, Rebecca realised that she wanted to study abroad to have a more international career which led her into the “academically-focused” University of Amsterdam. Here are some questions I’ve asked her regarding her life after graduating high school:
Can you tell us a bit about yourself and your path after high school?
So after highschool I went straight to university. I moved to the Netherlands, specifically to Amsterdam, where I started my bachelor’s in Business Administration and now I will start my master’s in International Business in 2 weeks.
Why did you want to go abroad and why specifically to Amsterdam?
I’ve known since I was around 13 that I wanted to move abroad. My mother used to live around the world: in Australia, Singapore and also in the Netherlands, which I think was really inspiring to me. Amsterdam felt like the right place for me since it’s around the same size as Helsinki, it’s very international and very inclusive, it has a lot of art and culture. Also I have been there before so it felt like the right place for me.
What would you recommend to current high school students who are considering the same field as yourself?
I would tell them to definitely go for it, and if you’re hesitant then you don’t have to make a choice right now, you have your entire life in front of you. For example, taking a gap year is a very very good idea just to figure out what you really like and it’s completely okay to try and not like something but if you want to have an international career, a lot of opportunities and if you necessarily don’t know what to specialize in then I would recommend doing business.

Elias Eskelinen, Helsingin Yliopisto
Toisaalta kaikki ksykkiläiset eivät halua lähteä pois Suomesta, ja Elias on hyvä esimerkki tästä. Elias opiskelee tietojenkäsittelytieteitä Helsingin yliopistossa ja kokee, että se on juuri hänelle sopiva paikka.
Voisitko kertoa miksi valitsit juuri tietojenkäsittelytieteet?
Minua oli kiinnostanut ohjelmointi jo pidemmän aikaa, ja tämä ala tuntui sellaiselta, jossa se on olennainen osa. Lisäksi alalla on mahdollisuus valita ympärilleen monipuolisesti muita kiinnostavia aiheita.
Mitä tekisit toisin, jos voisit palata takaisin lukioaikaan?
Sanotaan niin, etten kirjoittaisi ruotsia ollenkaan!
Onko mitään muuta, vaikka muita kursseja, joita muuttaisit?
En tiedä. Ehkä olisin ottanut niitä valinnaisia ylipäätään enemmän, siis tässä on niin kiinnostavia valinnaisia ja eipä niitä voi enää myöhemmin ottaa.
Miten alasi tulee muuttumaan tulevaisuudessa, esimerkiksi tekoälyn takia?
On tahoja, joilla on selkeä motiivi markkinoida omia palveluitaan voimakkaasti, ja ehkä kaikkeen tähän hypeen ei tarvitse sokeasti luottaa. Lisäksi tämä tilanne muistuttaa hieman aikaisempaa liikettä, jossa pyrittiin hyödyntämään offshore-kehittäjiä eli alihintaan palkattuja ohjelmoijia köyhemmistä maista. Siitä ei lopulta tullut laajalle levinnyttä bisneskäytäntöä, koska loppujen lopuksi tarvitaan ihminen, joka kantaa vastuuta, pystyy selittämään ratkaisut ja päätökset. Tekoälyn kanssa ei saavuteta samaa.

Kamilla Turtiainen (vas.) ja Marianne Cederberg, University of Oxford
Kamilla ja Marianne suorittavat parhaillaan maisteritutkintojaan Oxfordissa, joka on yksi maailman arvostetuimmista yliopistoista. Matka Oxfordiin ei ollut helppo; se vaati kovaa opiskelua, määrätietoisuutta ja aitoa kiinnostusta omiin aloihinsa. Tässä heidän tarinansa:
Voisitteko kertoa hieman itsestänne ja urapolustanne lukiosta valmistumisen jälkeen?
Kamilla:
Joo, olen Kamilla. Valmistuin vuonna 2019 Kulosaaren yt-linjalta. Suoritin lukion jälkeen armeijan ja sitten lähdin opiskelemaan kansainvälisiä suhteita Kings College Londoniin. Nyt suoritan Oxfordin yliopistossa maisteritutkintoa Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksesta.
Marianne:
Hei, olen Marianne. Valmistuin KSYKin enkkulinjalta vuonna 2021 ja sitten lähdin suoraan tekemään kandin tutkintoa Amsterdam University Collegeen Hollantiin. Kandidaatin tutkintoni on Social Sciences ja sivuaineeni oli Humanities eli valtiotieteitä ja humanistisia aineita. Valmistuin tänä keväänä ja hain Oxfordin maisteriohjelmaan, jonne pääsin. Suoritan maisteria Migration Studies -ohjelmassa eli maahanmuuton ja muuttoliikkeen tutkimuksessa. Olen ollut Oxfordissa viimeiset kuukaudet, ja kokemus on ollut mahtava.
Miten pääsitte Oxfordiin ja miten opiskelu sujuu siellä?
Kamilla:
Hain Oxfordiin kandidaattiopintojeni jälkeen King’s College Londonissa. Kandidaatin tutkintoni meni hyvin, ja päätin tavoitella maisterin paikkaa Oxfordista. Opiskelu on ollut super super intensiivistä ja vaatii todella paljon omistautumista, mutta samalla se on ollut huikea kokemus. Oxford on ainutlaatuinen paikka, ja koulutuksen taso on super korkea.
Marianne:
Oma hakuprosessini oli hieman erilainen. Vaikka koulumenestykseni oli hyvä, arvosanani eivät olleet täydellisiä. Se, mikä mielestäni auttoi minua pääsemään sisään, oli vahva kiinnostukseni pakolaiskysymyksiin ja ihmisoikeusasioihin. Kandivaiheessa olin jo keskittynyt näihin aiheisiin, ja tutkimusalueeni oli hyvin rajattu. Lisäksi työkokemukseni turvapaikanhakijoiden parissa Amsterdamissa toi hakemukseeni lisäarvoa.
Kamilla:
Minäkin haluan korostaa työkokemuksen merkitystä. Kandivaiheeni jälkeen olin Suomen Lontoon-suurlähetystössä harjoittelijana kuva- ja viestintätiimissä, mikä antoi minulle arvokasta kokemusta. Kandidaattiopintojeni aikana erikoistuin Venäjän tutkimukseen, mikä varmasti myös auttoi minua hakuprosessissa.
Mitä tekisitte toisin, jos voisitte palata takaisin lukioaikaan?
Marianne:
En stressaisi niin paljon siitä, etten tiedä tarkalleen, mitä haluan tehdä tai mihin haluaisin hakea. En tiedä sitä vieläkään, vaikka olen maisterivaiheessa! Elämää ei kannata suunnitella liian tiukasti.
Kamilla:
Lukiossa yleissivistys on tärkeää, mutta on myös täysin ok keskittyä aiheisiin, joista nauttii. Jos historia kiinnostaa, kannattaa panostaa siihen. Ei tarvitse loistaa kaikessa – on ihan ok jättää jotkin aineet vähemmälle, jos jokin muu kiinnostaa enemmän.
Marianne:
Juuri näin! Ja tärkeintä on stressata vähemmän. Elämällä on tapana järjestäytyä.
Kamilla:
Elämä kantaa!
Teksti ja kuvat: Erkan E. Böke